Henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämisen mittaaminen on monimuotoista, eikä yhtä yksiselitteistä mittaria ole olemassa.

LATU-hankkeen kokemusten mukaan arjen innovatiivisuutta on vaikea mitata ylhäältäpäin siten, että sen vaikutus kyettäisiin kertomaan pelkästään organisaation yhden vuoden tuloslaskelman perusteella. Siihen vaikuttavat monet muut tekijät. Koritus-työkalu kehittyi tärkeimmäksi arjen innovaatioiden vaikuttavuuden mittariksi.

Muita tyypillisiä henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämisen mittareita ovat esimerkiksi:

  • Sairauspoissaolot tai vaihtoehtoisesti työssäolopäivät. Keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kustannus on 500 euroa. Jos 500 hengen organisaation sairauspoissaoloja pystytään vähentämään vuositasolla keskimäärin 1 päivä/henkilö, vastaa vähennys 250 000 euron säästöjä.
  • Työhyvinvointimittarit kertovat työssä innostumisesta, jolla on merkitystä työn tuottavuuteen.

Mittaaminen on prosessi

Selvityksia78_kansikuvaMittaamisesta tulee rakentaa prosessi, jossa määritellään lähtötilanne, tavoitteet sekä tulokset ja johtopäätökset niiden pohjalta. LATU-hankkeen aikana havaittiin, että monessa organisaatiossa erityisesti kehitystoimenpiteiden vaikuttavuus jäi helposti arvioimatta. Tulosten läpikäymättömyys ja johdonmukainen seurannan puute tuottavat henkilöstölle kokemuksen, että heidän mielipiteillään ei ole merkitystä. Henkilöstölle on erittäin palkitsevaa, kun he näkevät kehittämistoiminnan vaikuttavuuden myös tulosten paranemisena.

Lisätietoja LATU-hankkeen mittareista ja vaikuttavuuden arvioinnista löytyy Sitran LATU-hankkeen arviointiraportista: Tuottavuutta laatua parantamalla? LATU-hankkeen arviointi