Henkilöstölähtöisen kehittämisen toimintamallin rakentaminen vaatii organisaatiolta seuraavia resursseja:

Organisaation suurin panostus on LATU-toimintamallin rakentamiseen käytetty työaika. Avainasemassa ovat johto, esimiehet ja tärkeänä ryhmänä toimivat sisäiset uudistajat, jotka valmennetaan esimiehen tueksi kannustamaan henkilöstöä kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään.

Myös viestinnällä on merkittävä rooli. Onnistumisista ja kehittämisen vaikuttavuudesta on tärkeää viestiä säännöllisesti ja läpinäkyvästi koko organisaatiossa. Viestintään tulee nimetä vastuuhenkilö, ja se sopii esimerkiksi käytännön järjestelyistä vastaavalle henkilölle. Ideoiden käsittelyä ja jakamista helpottaa isommissa organisaatioissa sähköinen järjestelmä, jonka tarvittavasta toiminnallisuudesta löytyy lisätietoa: Ideanhallintajärjestelmän kuvaus.

Ohjausryhmä

Ohjausryhmä koostuu johtoryhmästä, johon kuuluu laajennettuna henkilöstön edustaja ja mahdollisesti palveluntuottajien ja muiden yhteistyökumppanien edustajia. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa.

Ohjausryhmän työskentelyn tulee olla uutta luovaa, ja ohjausryhmällä pitää olla näkemys tulevaisuudesta ja tarvittavista toimenpiteistä muuta organisaatiota aikaisemmin.

Tehtävät:

  • Vastaa kehittämisohjelman kokonaisuudesta sekä seuraa ohjelman etenemistä ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista.
  • Varmistaa jatkuvuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia muutostoimenpiteitä, mikäli ohjelman aikana tapahtuu isoja henkilöstö- yms. muutoksia.

Ohjausryhmän ja johtoryhmän rooleja on usein vaikea erottaa ja siksi on tärkeää määritellä kummankin roolit. Yleensä ohjausryhmä vastaa kehittämistoimenpiteiden suunnittelusta ja johtoryhmä niiden käytäntöön viennin johtamisesta.

Kehitysohjelman kokonaisuudesta vastaava henkilö

Henkilöstölähtöistä tuloksellisuuden kehittämistä toteuttavassa organisaatiossa tulee valita henkilö, joka vastaa kehittämisohjelman operatiivisesta johtamisesta. Tähän tehtävään sopii parhaiten esimerkiksi kunnanjohtaja, kehitysjohtaja tai henkilöstöjohtaja, joka on myös ohjausryhmän ja johtoryhmän jäsen.

Tehtävät:

  • Varmistaa, että organisaation strategiassa ja ohjesäännössä edellytetään henkilöstölähtöistä toimintaa.
  • Varmistaa henkilöstölähtöiselle kehittämiselle tarvittavat resurssit yhdessä yksiköiden/toimialojen vastuuhenkilöiden kanssa.
  • Näyttää esimerkkiä ja kannustaa henkilöstölähtöiseen toimintaan.
  • Toimii linkkinä organisaation ja kehittämisen yhteistyökumppanin välillä.

Kehitysohjelman käytännön järjestelyistä vastaava henkilö

Henkilöstölähtöisen toimintatavan rakentaminen sisältää tilaisuuksien järjestämistä ja tiedon jakamista eri tahojen välillä. Tähän tulee varata riittävästi resursseja ja nimetä vastuuhenkilö, jonka työtehtäviin sisältyy kehittämiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Tehtävät:

  • Huolehtii keskitetysti ideoiden koostamisesta.
  • Välittää henkilöstölle tietoa valmennuksista, työpajoista ja tapahtumista.
  • Vastaa valmennusten ja työpajojen tilajärjestelyistä.
  • Huolehtii tilaisuuksissa käytettyjen materiaalien jakamisesta osallistujille.

Sisäisten uudistajien käyttämä työaika

Sisäiset uudistajat ovat keskeisessä roolissa sekä henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämisen mallin rakentamisessa että jatkuvassa kehittämistoiminnassa. Sisäisiä uudistajia valitaan noin 5−10 % organisaation henkilömäärästä. Jokaisesta työyhteisöstä tarvitaan vähintään yksi sisäinen uudistaja.

Sisäisille uudistajille tulee varata aikaa oman työn ohessa tehtävään kehitystoimintaan ja valmennukseen. Arvio sisäisen uudistajan tehtäviin tarvittavasta aikaresurssista on 0,5−2 päivää/kk. Toimintamallia rakennettaessa aikaa tarvitaan enemmän ja on tärkeää, että työnantaja mahdollistaa tämän ajankäytön järjestämällä sijaisen tarvittaessa. Toimintamallin vakiinnuttua tehtävästä tulee luontainen osa omaa työtä.

Tilat valmennuksille ja työpajoille

Henkilöstölähtöisen toimintamallin onnistumisen edellytyksenä on henkilöiden välinen vuorovaikutus. Valmennuksissa, työpajoissa ja tilaisuuksissa mallinnetaan osallistavaa ideologiaa. Tämän vuoksi tiloilla, joissa tilaisuuksia järjestetään, on suuri merkitys niiden onnistumisessa.

Tilojen tulee olla tasalattiatiloja, joissa on mahdollista käyttää toiminnallisia menetelmiä ja joissa erikokoisten ryhmien osallistaminen ja vuorovaikutus toteutuvat. Esimerkiksi auditoriot eivät sovi tällaisten tilaisuuksien järjestämispaikoiksi.