Miksi ja milloin

Koritus-menetelmä on sekä johdon että työyhteisöjen työkalu, jolla voidaan arvioida kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Johto saa korittamisen avulla näkyväksi kehittämistoiminnan vaikuttavuuden kokonaiskuvan ja työyhteisöt oman roolinsa isommassa kokonaisuudessa.   

Samalla kehittämisidealla voi olla erilaista vaikuttavuutta lyhyellä ja pidemmällä aikajaksolla, ja koritus-menetelmä tekee tätä näkyväksi. Joskus joudumme ensiksi investoimaan johonkin ideaan, mutta muutaman vuoden päästä se voi säästää meille huomattavan summan.

Korittamisen näkökulmina voi olla:

  • euromääräinen vaikutus (säästö, lisätulo yms.)
  • palvelukyky (laatu, nopeus, joustavuus yms.)
  • aikaansaannoskyky (henkilöstön motivaatio, osaaminen yms.)

Esimerkkinä idean korittamisesta voidaan käyttää LATU-hankkeesta tuttuja tilanteita:

    1. Idean nimi: Logistiikan järkevöittäminen

Koritus: 15.000 € -kori

Tilannekuvaus: Hoitajien vierailut tuetun asumismuodon asiakkaiden luona.

– Avaimia oli vain 1 /asunto, joka tarkoitti, että hoitajille tuli paljon edes takaisin ajamista avaimien noudon takia. Lisäavaimia teettämällä saatiin 700 € investoinnilla 20.000 € säästöt vuosittain (kilometrikorvauksina 5.000 € ja säästyneenä työaikana 15.000 €).

  1. B) Idean nimi: Aikasyöpöt kuriin

Koritus: 50.000 € -kori

Tilannekuvaus: Työpäivän sisällä erilaisten aikavarkaiden tunnistamisen ja kuriin laittamisen kautta asiakaspalvelutiimi järkevöitti omaa tekemistään niin hyvin, että eläkkeelle jääneen kollegan tilalle ei tarvittu uutta henkilöä.

Vetäjän ohjeistusNäyttökuva 2016-04-19 kello 18.49.52

Idealla voi ainakin alussa olla jopa kustannuksia kasvattava vaikutus. Jos esimerkiksi koulussa otetaan käyttöön uudenlaista sähköistä opetusmateriaalia, tämä aiheuttaa aluksi hankintakustannuksia. Kustannussäästö syntyy myöhemmin, kun uutta painettua materiaalia ei tarvitse hankkia joka vuosi. Tällainen idea koritetaan −1.000 € koriin ensimmäisenä vuonna. Kolmen vuoden kuluttua idealla on useiden tuhansien eurojen säästövaikutus.

Jotkut ideat ovat sellaisia, joiden positiivinen taloudellinen vaikutus on aika vähäinen. Esimerkiksi ”työhuoneiden järjestyksen muuttaminen paremmin asiakastyön tarpeita vastaavaksi” on taloudellisilta vaikutuksiltaan vähäinen. Tämän idean laittaisimme 1.000 € koriin. Idean vaikutus asiakastyytyväisyyteen (palvelukyky) ja henkilöstön tyytyväisyyteen (aikaansaannoskyky) on puolestaan varsin merkittävä. Idean vaikutusta palvelukykyyn ja aikaansaannoskykyyn voidaan arvioida esimerkiksi seuraavalla asteikolla:

3 = merkittävä positiivinen vaikutus / 2 = positiivinen vaikutus / 1 = pieni positiivinen vaikutus

0 = ei vaikutusta

−1 = pieni negatiivinen vaikutus / −2 = negatiivinen vaikutus / −3 = suuri negatiivinen vaikutus

Joillakin ideoilla on selkeämpi taloudellinen vaikutus. Jos esimerkiksi aloitetaan ”sähkön seuranta ja kulutuksen vähentäminen”, on tällä suora säästövaikutus.  Liinavaatevaraston inventaarin ja siitä viestimisen selkiyttämisessä voi olla taloudellinen vaikutus, jos inventaarin ja tiedottamisen ansiosta kenenkään ei tarvitse käyttää potilastyöhön tarkoitettua työaikaa keskusvarastolla juoksemiseen tai jos vältytään turhilta tilauksilta.

Erittäin suuri taloudellinen vaikutus on usein ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä sellaisilla asioilla, jotka vaativat useiden toimijoiden välistä yhteistyötä, jolla vältetään päällekkäistä työtä ja kustannuksia.